Kaikkea vähän Istuessa yksinäistä iltaa ajattelen ihania hetkiä kanssasi niityllä, metsätien päässä Tuuli hyväilee kasvoja sadat kukat tuoksuvat huumaavasti taivas yllämme sanaton ja sanattoman kaunis Hellästi hyväilen poskeasi huulten…
Satumaisia - Ajatelmia osa 1 Kirjoittaja: Satu Helle Yön silmässä on vain yksi pilkahdus. Se on rakkauteni Sinuun! Odottamisesi tuntuu kuin arpapeliltä. Pelkään – ei voittoa tällä kertaa. Kauan…
Paluu Kirjoittaja: Susanna Joki Runo on eräänlainen pastissi Else Lasker-Schülerin runosta Über glizernden Kies. Kyseinen runo ei suomeksi kääntyne sujuvasti loppusointujensa mukaan, mutta toivon omassani tavoittaneeni alkuperäisen tunnelman maanpakolaisen…
Matriarkka Kirjoittaja: Piia Tuominen Aika aikaansa kutakin, sanoi pappi, kun suvun vanhinta haudattiin. Jo oli aikakin, lisäsi moni hiljaa mielessään. Kirkon penkkien luonnotonta suoruutta vaativat selkänojat tuntuivat yllättäen…
Pihamies Pikkarainen osa 2 Kirjoittaja: Susanna Joki Sillä kaupungin uni on kevyt. Juuri nyt Eläintarhan sorakäytävää astelee kenkäkaupan myyjätär kuulaankepeän illan jälkeen kohti kotiaan. Pihamies Pikkaraisen sydän väräjää…
Monen tuulen tuivertama ja muita runoja Kirjoittaja: Piia Tuominen Minä monen tuulen tuivertama minä elämänkoulun opettama minä vastatuulessa taivutettu minä kipeitä kolhuja kokenut sanon sinulle, sisareni, ei…
Pihamies Pikkarainen osa 1 Kirjoittaja: Susanna Joki Helsinki 1952 Pihamies Pikkarainen katsoo mattotelineessä roikkuvia lapsia, kun taivaalta tipahtaa meteoriitti. Kivi jysähtää asfalttiin, lapset ilmaan pyrähtävät, mies istahtaa,…